Ultrakorkealujuusbetonisten elementtien korjaukset

Harkitessaan ultrakorkealujuusbetonisten elementtien käyttöä urakoitsijat ovat useasti olleet huolissaan siitä, onko mahdollista korjata asennuksen tai rakentamisen aikana vaurioituneita tai likaantuneita elementtejä.

Tämä on perusteltu huolenaihe, koska a) ei ole realistista olettaa, että elementit säilyisivät rakennusvaiheen läpi niin, ettei yksikään vahingoittuisi, ja b) perinteisiin betonielementteihin normaalisti käytetyt korjauslaastit ja -tekniikat eivät ole riittäviä tarvittavan laadun varmistamiseksi korjauksissa.

Olen jo puhunut lyhyesti puhdistamisesta edellisessä kirjoituksessa, joten tässä postauksessa keskitytään neuvoihin siitä, mitä, ja miten korjata itse, ja milloin on tarpeen kutsua korjauksiin asiantuntija - yleensä ultrakorkealujuusbetonielementtien toimittajalta.

Korjaukset voidaan jakaa kahteen tyyppiin: pienempiin (pinnallisiin tai esteettisiin) korjauksiin ja suurempiin (rakenteellisiin) korjauksiin. Urakoitsija voi yleensä tehdä pienempiä pinnallisia korjauksia, kun taas rakenteelliset korjaukset tarvitsevat asiantuntijan varmistamaan, että elementin rakenteellinen suorituskyky ja kestävyys säilyvät (tai palautetaan).

Käsillä olevan tapauksen tunnistamisessa on otettava huomioon muutama seikka:

1. Koko: Jos korjattava kohta on alle 1-2 mm syvä ja alle A4-arkin kokoinen, se ei vaaranna peitekerrosta merkittävästi eikä vaadi asiantuntijaa rakenteellisista syistä.

2. Sijainti: Kulmia ja reunoja on tunnetusti vaikea korjata, etenkin portailla, joilla on suuri kulutus, tai sivuseinämillä tai kaiteilla, joita kosketat käsilläsi, mutta useimmissa muissa paikoissa on turvallista tehdä pienempiä korjauksia itse.

3. Syy: Jos vahingon syy on tulipalo, kova isku, räjähdys tai vastaava, piilevien vahinkojen riski on todennäköinen ja asiantuntijan on arvioitava se ennen korjausta, mutta ”normaali” isku (pienempien työkalujen tai asennustarvikkeiden putoaminen, elementtien osuminen toisiinsa tai muihin rakennusosiin kevyesti asennuksen aikana) ei yleensä anna aihetta huoleen.

4. Toiminto: Vaurioitunut osa voi joskus olla kriittinen rakenteen toiminnan kannalta. Esimerkki voisi olla kulma, jota käytetään kahden elementin yhdistämiseen vaarnatapilla - alueen vahingoittuminen voi vaarantaa liitoksen toimivuuden ja siten yleisen turvallisuuden. Toinen esimerkki on vaurio lähellä kriittisiä valuankkureita, tai itse valuankkureissa.

Ja tietenkin, jos olet vähänkin epävarma, kysy toimittajalta neuvoa. Muutama kuva sähköpostitse tai matkapuhelimella yleensä riittää nopeaan arvioon siitä, onko korjaus mahdollista tehdä itse.

Pienet korjaukset

Pienemmät korjaukset tulisi tehdä käyttämällä korjausmateriaalia, joka on mahdollisimman lähellä alkuperäistä sekoitusta - parasta on saada pieni määrä toimittajalta sis. ohjeet sen sekoittamiseen ja levittämiseen. Hi-Conilla on CRC i2® -tuotteisiin erityinen kuivaseos, joka on sama, jota käytetään viimeistelyyn tuotannossamme.

Kuivaseos sekoitetaan veden kanssa notkeaksi massaksi, kuten purukumi tai savi, ja levitetään perusteellisesti puhdistetulle vaurioalueelle. Ennen levitystä korjauskohta kostutetaan sienellä tai harjalla. Korjausmassa painellaan lujasti korjauskoloon ja jätetään siihen 15–30 minuutiksi, kunnes se alkaa kovettua, ja paikan pinnan voi muotoilla ja tasoittaa kostealla, kiinteällä sienellä.

Aikaisempi kokemus korjaus- tai viimeistelytyöstä on tietysti hyödyksi!

Isommat korjaukset

Rakennekorjauksia saa vastaavan projekti-insinöörin alustavan arvioinnin jälkeen tehdä vain asiantunteva ammattilainen, jolla on kokemusta ultrakorkealujuusbetonin korjauksesta.

Materiaalimme sitkeyden ansiosta on CRC i2® -elementtejä mahdollista korjata sahaamalla, poraamalla, liimaamalla, valamalla, tai jopa vaihtamalla osia niistä asianmukaisen arvioinnin, laskennan, suunnittelun ja valmistelun jälkeen. Isojen korjauksien tekeminen ilman mitään näkyvää visuaalista muutosta on luonnollisesti vaikeaa, mutta ammattitaidolla ja kokemuksella voidaan saavuttaa hyviä tuloksia, kuten seuraavista esimerkeistä voi todeta. Kaksi ensimmäistä esimerkkiä ovat Poptahof-projektista Delftissä, Hollannissa.

Yhteenveto

Kaikki perinteiselle betonille mahdolliset korjaustyöt ovat periaatteessa mahdollisia myös ultrakorkealujuusbetonille, mutta joissain tapauksissa ne edellyttävät erikoisosaamista ja -tietoutta. Urakoitsijan ensisijaisena tavoitteena on aina oltava elementtien (ultrakorkealujuus- tai perinteinen betoni) likaantumisen tai vahingoittumisen välttäminen, mutta vaikka vaurioita joskus sattuukin, se ei estä tai rajoita ultrakorkealujuusbetonisten elementtien käyttöä.

(Käännös: JTM/Hi-Con)